» havainnot & huomiot


24.7.2016: MÄTÄSVAARAN ENTINEN KAIVOSYHDYSKUNTA

Nykyisen Lieksan (silloisen Pielisjärven) kunnan alueella toimi vuosina 1939–1947 Oy Vuoksenniska Ab:n molybdeenikaivos. Kaivoksen yhteyteen rakentui myös kaivosyhdyskunta, joka on tänä päivänä erikoislaatuinen nähtävyys.






Ensiksikin suuri osa entisen kaivosyhdyskunnan asuinrakennuksista on Alvar Aallon suunnittelemia ja lähes kaikki kohteista on säilynyt tähän päivään saakka. Toisin kuin muualla Suomessa, ei Lieksan Mätäsvaarassa Aallon suunnittelulle ole laitettu vastaavaa arvoa. Osa rakennuksista on rapistunut pahasti, ja osaan omistajat ovat tehneet haluamiaan muutoksia, jolloin rakennukset ovat menettäneet alkuperäisyyttään. Osa pientaloista on kokenut hyvinkin radikaaleja muutoksia. Tämä siitäkin huolimatta, että Mätäsvaaran kaivosalue on kuulunut vuodesta 1993 valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Johtuuko Aallon suunnittelemien kohteiden vähäinen arvo siitä, että arvoalue sijaitsee liian kaukana sieltä, missä suomalaista rakennettua ympäristöä arvotetaan?






Toiseksi myös asuminen nykyisen Mätäsvaaran alueella herättää kulkijassa ajatuksia. Alue on kaukana kaikesta, mutta silti siellä asutaan tiiviisti. Varsinkin asuminen laadukkaasti suunnitelluissa rivitaloissa ”keskellä metsää” herättää ajatuksia. Kun tilaa on ympärillä yllin kyllin, kuka haluaa asua rivitaloissa, jotka kuuluvat pikemminkin kaupunkimaiseen asumisen tapaan? Ovatko rivitaloissa asuvat ymmärtäneet kohteiden arkkitehtuurin ja historiallisen laadun, jolloin he ovat hakeutuneet asumaan juuri näihin kohteisiin? Johtuuko kahden rivitalon asuttaminen (kaksi on tyhjillään) siitä, että niiden vuokratasot ovat huokeita?







Mätäsvaaran pikaisen silmäilyn jälkeen jäin miettimään, että mikäli kaunispiirteiset rivitalot sijaitsivat jonkin alueellisen keskuskaupungin – pääkaupunkiseudusta puhumattakaan – alueella, olisivat kohteet todella haluttuja ja asuntojen hinnatkin olisivat toista mitä ne ovat Lieksan Mätäsvaarassa. Mätäsvaaran entinen kaivosyhdyskunta kertookin omaa tarinaansa siitä, miten alueellinen eriarvoisuus tulee näkyviin myös valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen vaalimisessa. Jos arvokas kohde on kaukana suomalaisista keskuskaupungeista (varsinkin pääkaupungista), sen kiinnostus sekä rakennetun kulttuuriympäristön asiantuntijapiireissä että potentiaalisissa historian vaalimista haluavissa asukkaissa on selvästi heikompaa.


----------------------------------------------------------------------------------

16.4-13.6.2016: ITÄSUOMALAISTEN PIKKUKUNTIEN PÄÄKADUT

Itä-Suomen pienten kuntien liikekeskustojen pääkadut ovat yleensä ottaen katutilaltaan väljiä ja matalia. Rakennuskanta on toteutettu pääasiassa 1970- ja 1980-luvuilla ja liikerakennukset on vedetty pois vanhasta ja perinteisestä katulinjasta. Historiallista rakennuskantaa on jäljellä vain vähän.






Hieman yli 3 000 asukkaan Kaavin pääkatu on itäsuomalaisittain tyypillinen (yläkuva).






Juankoskella on noin 4 800 asukasta. Kuten Kaavilla, myös siellä rakennukset ovat kaukana katulinjasta. Kuitenkin Juankosken (yläkuva) pääkadun varren rakennuskanta on hieman Kaavia korkeampaa. Persoonallisuutta ja tiettyä pehmeyttä taajamakuvaan tuovat alueelle jätetyt männyt.







Modernin yhdyskuntasuunnittelun myötä Ilomantsille toteutettiin nelikaistainen pääkatu, joka muutettiin myöhemmin kaksikaistaiseksi (yläkuva). Saneeraus ei kuitenkaan pienentänyt kadun avaruutta. Pääkadun väljää katutilaa lisäsivät matalat liikerakennukset.









Polvijärven pääkatu (yläkuva) on poikkeuksellisen pitkä 4 500 asukkaan kunnalle. Koska tiiviiseen rakentamiseen ei ole ollut paineita, on kadun varrella myös joitakin pusikoituneita osuuksia. Vain pari rakennusta on jäänyt kertomaan, missä aikoinaan sijaitsi historiallinen katulinja.




Pienten kuntien pääkatujen väljät, matalat ja rakennuskannaltaan nuoret katutilat ovat tyypillisiä Itä- ja Pohjois-Suomessa. 2010-luvun näkökulmasta pääkatuihin liittyy monia taajamakuvallisia ongelmia, kuten arkkitehtuurin melko heikko laatu, historiattomuus ja väljyyden tuottama mielenkiinnottomuus. Onko tällaisilla kaduilla ja katuosuuksilla arvoja? On. Kadut kertovat omaa tarinaansa pienten kuntien kaavoituksesta 1960 - 1980-luvuilla, mikä tapahtui pitkälti liike-elämän ehdoilla. Liikehuoneistojen eteen tuli päästä pysäköimään henkilöautolla. Usein pienten kuntien liikekeskustojen rakennettu ympäristö kertoo maamme autoistumisesta huomattavasti enemmän kuin suurten kaupunkien keskustat.

Väljät ja avarat pääkadut ovat siis ennen kaikkea itä- ja pohjoissuomalainen ilmiö, vaikka esimerkkejä löytyy myös Etelä- ja Länsi-Suomesta. Kuitenkin maamme pohjoisilla ja itäisillä alueilla arkkitehtuurin taso oli heikompi kuin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Maamme vauraisiin kuntiin toteutettiin ennen modernia yhdyskuntasuunnittelua kivirakennuksia, kun taas Itä- ja Pohjois-Suomessa oli suhteellisesti enemmän puurakennuksia, joita kuntien pääkatujen saneerausten yhteydessä ei arvostettu. Sen sijaan kiviset rakennukset jäivät usein kuntien pääkatujen varsille, sillä niiden purkamista ei pidetty välttämättä järkevänä. Yleisesti ottaen itä- ja pohjoissuomalaiset eivät arvostaneet kuntien historiallista rakennuskantaa samassa mitassa kuin maan muissa osissa. Historian vähäisempi arvostus on osa pohjois- ja itäsuomalaista aineetonta kulttuuriperintöä.
----------------------------------------------------------------------------------

9.6.2016: OUTOKUMMUN LIIKEKESKUSTA

Tämän päivän Outokummun liikekeskusta on siis poikkeuksellisen kaupunkimainen hieman yli 7 000 asukkaan paikkakunnaksi. Kaupunkimaisuuden kehityksen taustalla ovat pienet ja kapeat tontit, joiden perusta luotiin 1920-luvun lopulla ja viimeistään 1930-luvulla sekä voimakas kivirakentamisen määrä varsinkin 1950-luvulla. Tuolla vuosikymmenellä Outokummun kaivos laajensi toimintojaan, mikä heijastui myös liikekeskustan rakentamiseen.






Pienet tontit edesauttoivat tiiviin taajamakuvan muodostumista, kun taas kivisten rakennusten purkamista ei ole myöhemmin pidetty järkevänä. Kivirakennukset sijoitettiin kiinni vanhaan katutilaan, jolloin se jäi sangen kapeaksi. 1980- ja 1990-luvulla kaupungin kaavoittaja suosi edelleen uusien rakennusten sijoittamista kiinni katutilaan. Tiiviyttä ovat edesauttaneet myös muutaman kivirakennuksen sijoittaminen kiinni toisiinsa.






Outokummun liikekeskustan pikkukaupunkimaiseen ilmeeseen on vaikuttanut myös rakennuskorkeus, joka pääkatu Kummunkadun varrella on ollut pääasiassa kaksi ja kolme. Monien suomalaisten pienten kaupunkien keskustoissa kerrosluvut ovat yleensä yksi tai kaksi.


----------------------------------------------------------------------------------

9.3.2016: KERAVAN KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA

Keravan kaupungin keskustaa hallitsee kolme tornitaloa. Vanhin niistä on valmistunut vuonna 1974. Kaksi muuta rakennusta valmistuivat seuraavalla vuosikymmenellä, vuosina 1983 ja 1988.






Keravan tunnistaa helposti kolmesta tornitalostaan, ne ovat kaupungin keskustan kaupunkikuvan tunnusomaisin piirre. Tornitalojen ryhmä pienen kaupungin ytimessä on suomalainen harvinaisuus. Ongelmana on kuitenkin rakennusten arkkitehtuuri, jollaista toteutettiin aikoinaan Suomen kaupunkien lähiöihin eikä niinkään pikkukaupunkien keskustoihin. Myös rakennusten mittakaava on hämmentävä verrattuna vanhaan Keravaan, joka rakentui vuosikymmenten ajan pitkälti kaksikerroksisin rakennuksin.





----------------------------------------------------------------------------------

9.4.2015: MÖKKIKYLÄ LAUTTASAARESSA

Helsingin Lauttasaaren eteläkärjessä sijaitsee Särkiniemen-Veijarivuoren –mökkikylä. Alueen vanhimmat mökit on rakennettu heti toisen maailmansodan jälkeen.






Särkiniemen-Veijarivuoren –mökkikylä antaa satunnaiselle vierailijalle kiinnostavan ristiriitaisen vaikutelman. Mökit ovat yksilöllisiä ja useimmat pittoreskeja ja ne sijaitsevat lähellä merta. Kuitenkin mökkialue on kiinni Lauttasaaren eteläosan melko korkeasti rakennetussa kerrostaloalueessa. Vaikka mökit ovat miltei meren rannalla, on alueen ja meren välissä kevyen liikenteen väylä ja yleinen rantavyöhyke. Mökkiläiset ovat toisaalta omissa kesäidylleissään, toisaalta mökkialueen läpi kulkee kevyen liikenteen väyliä, jotka vähentävät osaltaan mökkiläisten yksityisyyttä.





Särkiniemen-Veijarivuoden mökkikylä on kiintoisa jäänne menneestä kesänviettokulttuurista, jonka rippeitä Helsingin kaupunkialueella tulisi vaalia. Tänä päivänä mökkialue on tiiviisti osa Helsingin kaupunkiympäristöä, toisaalta se henkii menneiden vuosikymmenten luonnonläheisestä kesälomanvietosta. Mökkialue kertoo myös nykyisyyden yksilöllisestä tavasta kokea kaupunkia urbaanin rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön kiintoisalla - tietyllä tavalla määrittelemättömällä - vyöhykkeellä.





----------------------------------------------------------------------------------

8.11.2014: IMPRESSIOITA VARKAUDEN KAUPPAKADULTA JA TAULUMÄENTORILTA

Olen kulkenut elämäni aikana Varkauden läpi satoja kertoja, mutta kaupungin sivukadut ja –alueet ovat jääneet melko tuntemattomiksi. Minulle tarjoutui esitellä vaikutelmiani kaupungin pääkadusta Kauppakadusta ja sen jatkeena olevasta kauppatorista Tarinoiden Taulumäki –tapahtumassa. Esittelen seuraavassa muutamia vaikutelmia lauantai-iltapäivänä 8.11.2014, jolloin kävelin kadun päästä päähän klo. 13:45-15:30 välisenä aikana.





Lähdin liikkeelle Valtatie 23:n ja Kauppakadun risteyksestä. Muistan, että puolenkymmentä vuotta sitten Varkauden pääkatu Kauppakatu muutettiin hidasliikennekaduksi. Katu on muuttunut sen jälkeen rauhallisemmaksi, ehkä liiankin rauhalliseksi. Kuitenkin satunnaiselle kulkijalle toimenpide on mieluinen: Varkaudessa henkilöauton saa pysäköityä kätevästi ja kävely aikaisempaa rauhallisella pääkadulla on miellyttävää.





Kadunvarren rakennuskannan huomasin verrattain nuoreksi. Vanhimmaksi kohteeksi havaitsin yläkuvassa olevan rakennuksen, joka lienee 1940-luvulta. Esitellessäni havaintojani Tarinoiden Taulumäki –tapahtumassa, minulle kerrottiin, että aikaisemmin Kauppakadun varsilla on ollut runsaastikin puutaloja, joista tähän päivään ei ole jäänyt jäljelle yhtään. Oma ennakko-olettamukseni oli, että Kauppakatu olisi perustettu ja rakennettu 1940- ja 1950-luvuilla miltei rakentamattomalle maalle.





Silmiini pisti silloin tällöin vastaan tulleet tyhjät liiketilat. Pohdin, liittyvätkö ne Suomen ja Varkauden metsäteollisuuden heikenneeseen tilanteeseen. Entä oliko kaikkien tyhjien näyteikkunoiden takana elävät kauppapuodit esimerkiksi nousukiitoisen 1980-luvun aikana?





Jo lähtiessäni kävelemään valtatie 23:lta kohti Taulumäentoria, huomasin Kauppakadun toteutetun pikkukaupunkimaiseksi ja melko ehjäksi kokonaisuudeksi. Hallitsevinta rakennuskantaa olivat kolmikerroksiset talot, joita oli usein liitetty toisiinsa tiukasti kerrostalojen räystäslinjoja noudattaen. Näiden joukossa oli muutama laadukas 1950-luvun asuin- ja liiketalo.





Ehjää kaupunkikuvaa rikkoivat kadun loppupäässä olevat muutamat yksikerroksiset ja arkkitehtoniselta laadultaan vaatimattomat kohteet. Tuli mieleen, että ehkä Varkauskin on saanut aikoinaan tuta väliaikaiseksi tarkoitetusta liikerakentamisesta.





Vaikka Kauppakadun reunoille on muodostunut melko tasapainoisia noin kolmikerroksisten talojen ketjuja, on välissä muutama aukio. Ne oli suunniteltu paikoitusalueiksi. Jäin pohtimaan, mikä on Kauppakadun keskipiste ja jos sellaista ei varsinaisesti ole, voisiko jonkin näistä pienistä aukoista toteuttaa kaupungin uudeksi toriksi ja vapauttaa nykyinen kadun päässä oleva torialue vaikka rakentamiseen. Varkauden kokoiselle kaupungille, jolla on jo yksi tori Päiviönsaarella, riittäisi mielestäni nykyistä pienempi ja intiimimpi torialue.





Lähestyttäessä Kauppakadun loppupäätä, näkyviin tulee yhä selvemmin kaupungin eräs maamerkeistä, vesitorni. Torni on jo itsessään arkkitehtonisesti laadukas rakennus. Sen lisäksi se on sijoitettu siten, että kohde antaa kadulle ikään kuin päätösnäkymää.



Kadun lopussa ennen kauppatoria pikkukaupunkimainen ja tasapainoinen katutila hajoaa. Rakennukset on vedetty ulos vanhasta katulinjasta sen kummallakin puolella. Pohdin, onko aluetta suunniteltaessa kaavoituksen ideologiat muuttuneet tai onko maanomistajilla ollut niin paljon vaikutusvaltaa halutessaan liikkeidensä eteen pysäköintipaikkoja, että Varkauden kaupunkisuunnittelu on joutunut antamaan periksi luopuessaan melko kapeasta katutilasta.





Tiesin, että Varkauden Taulumäentori sijaitsee siellä missä se sijaitsee. Pohdin kuitenkin, että mikäli kaupungissa vieraileva ihminen on ensimmäistä kertaa kaupungissa marraskuisena iltapäivänä, hahmottaisiko hän toria toriksi? Tällä hetkellä torialuetta ei ole rajattu selkeästi ja se on aivan liian iso piskuiselle Varkaudelle. Torin valopilkku oli pressukankailla päällystetty sympaattisen oloinen torikahvio, joka oli kuitenkin mennyt harmikseni jo kiinni.

----------------------------------------------------------------------------------

9.8.2014: GRAFFITIMAALAUSEINÄT HELSINGIN KALASATAMASSA



Helsingin kaupunki on järjestänyt graffitimaalareille reilut tilat Kalasataman alueelta. Maalaajat voivat tehdä teoksiaan ilman kiinnijoutumisen vaaraa, toisin kuin useissa muissa paikoissa.

Kaupungin ajatuksena on tietenkin se, että graffitit siirtyisivät pois junanratojen ja autoteiden varsilta sekä rakennusten seiniltä. Kalasataman graffitiseinien suosiosta päätellen tässä tavoitteessa Helsingin kaupunki onkin osin onnistunut. Toisaalta voidaan pohtia, onko graffitien tekeminen menettänyt jotakin laillisuuden vuoksi? Onko tästä taiteenlajista hävinnyt siihen liitettyä kapinallisuutta? Toisaalta Kalasataman kaltaisten tilojen ansiosta taitavat maalarit pääsevät työstämään teoksiaan rauhassa ja saada ehkä enemmän näkyvyyttä ja huomiota kuin esimerkiksi junanradan varsilla.

----------------------------------------------------------------------------------

15.5.2014: PORIN KAUPPATORI



Porin tori on yksi Suomen urbaaneimmista toritiloista. Aluetta reunustavat 7-8-kerroksiset rakennukset tekevät siitä paikan, joka kilpailee kaupunkimaisuudessa Helsingissä olevien Hakaniementorin, Rautatientorin ja Töölöntorin kanssa.









Porin kauppatorin ympäristön rakennuskannasta saa myös käsitystä useiden vuosikymmenien keskusta-arkkitehtuurista. Vasemmanpuoleinen rakennus valmistui vuosina 1954-1955 ja sen suunnitteli Harry Schreck. Oikeanpuoleinen rakennus nousi vuonna 1961 ja sen suunnitteli Keijo Valli.





Torialueen eräs erikoisuus on Apteekkari Junneliuksen vuonna 1883 rakennuttama talo. Kohde purettiin vuonna 1984 ja siitä säilytettiin vain julkisivu.





Kivirakenteisen ja urbaanin kauppatorin rakennuskannan ilmettä pehmentää muun muassa yhden liiketalon päädyn suuri taideteos. Rakennus valmistui vuonna 1960 ja sen suunnittelivat arkkitehdit Keijo Ström ja Olavi Tuomisto.





Porin kauppatori on ollut perinteisesti kaupungin keskus ja sydän. Muistan lapsuuteni vierailut kaupungissa 1980-luvulta, jolloin tori kuhisi ihmisiä. Sittemmin muun muassa kävelykadun valmistuminen on osaltaan syönyt kauppatorin vetovoimaa ja elävyyttä. Tätä on pyritty osaltaan paikkaamaan muun muassa lasten leikkivälinenurkkauksella, jonka visuaalinen ilme on ristiriidassa muun torialueen rakenteiden kanssa.





Vaikka kauppatori on hiljentynyt ihmisistä sitten 1980-luvun, tulee alueelle vielä kauppiaita. Päivän päätteeksi he ovat jättäneet myyntikojunsa torille, jolloin torin ilme jää tukkoiseksi ja sekavanoloiseksi.



Lisää Pori-aiheisia valokuvia TÄÄLLÄ.


----------------------------------------------------------------------------------

11.5.2014: MUISTOMERKKIPUISTO KANSALAISAKTIVISMILLE?



Vuonna 2010 pystytettiin ydinvoimanvastainen muistomerkki Helsingin Töölönlahden itäpuolella olevalle pienelle puistomaiselle alueelle. Ottamatta kantaa ydinvoimaan, osoittaa yhäkin paikallaan oleva vankka kivipaasi, miten voimakasta kansalaisaktivismi asian tiimoilla oli.



On kiintoisaa pohtia, mikäli Helsingissä toteutettaisiin kokonainen kansalaisaktivismin muistomerkkipuisto. Näin ydinvoiman vastainen Itsekkyyden paasi saisi rinnalleen myös muita kansanliikkeiden pystyttämiä muistomerkkejä. Puisto toimisi tulevaisuudessa ulkoilmamuseona muistuttamassa niistä ajatuksista ja tavoitteista, joita eri kansalaisjärjestöillä on ollut. Puistosta tulisi takuuvarmasti myös eräänlainen nähtävyys. Samalla se kertoisi yhteiskunnastamme, jossa voimme yhäkin vapaasti keskustellen ja dialogia käyden pyrkiä edistämään yhteiseksi hyväksi koettuja asioita.



----------------------------------------------------------------------------------

27.3.2014: RISTIVETOINEN TAMMELA



Tampereen Tammelan alue on osa kantakaupunkia ja se sijaitsee lähellä liikekeskustaa. Tammelasta ei löydy kuitenkaan enää juurikaan kantakaupunkimaista tiivistä ja umpikorttelimaista ympäristöä, vaan alue on toteutettu pääasiassa 1970-luvulla avointa rakentamisen tapaa noudattaen.





Vaikka Tammela on modernin kaupunkisuunnittelun tulosta, on alueelle jäänyt jäljelle rippeitä vanhasta Tammelasta. Paras kokonaisuus tästä on Annikinkadun 1900-luvun alussa valmistunut puutalokortteli. Se säästyi saneeraustoimilta, koska kortteli kaavoitettiin aikoinaan puistoksi. Kohteen säilymiseen on vaikuttanut myös 1980- ja 1990-lukujen taitteesta lähtien kehittynyt kansalaisaktivismi.





Vuonna 1990 Tammelassa järjestettiin asuntomessut ja yksi uudiskohteista oli teräsrunkoinen asuinkerrostalo. Kohde ei pyrkinyt millään tavalla sopeutumaan ympäristöönsä. Arkkitehti Mikko Kairan suunnittelema Terästalo heijastelee uskoa teknologiseen tulevaisuuteen.








Tammelassa sijaitsee huomattavat määrät modernia arkkitehtuuria, joista eräs kiinnostavimmista sijaitsee Itsenäisyydenkadun varrella. Tämä entinen Suomen Työväen Säästöpankin rakennus valmistui vuonna 1976. Visuaalisesti kohde on luotaantyöntävä. Toisaalta se antaa hyvää kuvaa raskaasta 1970-luvun arkkitehtuurista ja samalla se enteilee jo tulevaa 1980-luvun pönöttynyttä pankkiarkkitehtuuria. Aikansa rakennuskohteena STS:n konttorirakennus omaa myös omaperäistä muotokieltä. Tulevaisuuden suojelukohde?



Lisää Tampere-aiheisia valokuvia TÄÄLLÄ.


----------------------------------------------------------------------------------

9.2.2014: KUMPULAN KAUPUNGINOSA HELSINGISSÄ



Helsingin Kumpulassa on yksi Helsingin kolmesta laajemmasta 1900-luvun alun puualueesta. Muut ovat Puu-Käpylä ja Puu-Vallila. Kuvassa Limingantietä.





Kuitenkin toisin kuin Puu-Vallila ja Puu-Käpylä, puista Kumpulan aluetta ei ole noteerattu maakunnallisesti eikä valtakunnallisesti arvokkaaksi miljööksi. On mahdollista, että Kumpulan arvoa verrattuna kahteen edellä mainittuun alueeseen on heikentänyt alueen vapaampi rakentuminen ja se, että siellä olevien kohteiden rakennustaiteellista arvoa ei nähdä yhtä suurena kuin Käpylässä tai Vallilassa.





Kumpulaa on pidetty Helsingin ehkä kylämäisimpänä alueena. Tätä tukee myös vuosittain järjestettävät Kumpulan kyläjuhlat. Kumpula valittiinkin vuoden uusmaalaiseksi kyläksi vuonna 1993. Kylämäinen tai pikkukaupunkimainen imago, hyvät yhteydet, juurevat vanhat puurakennukset ja esteettinen ympäristö ovat tehneet Kumpulasta halutun asuinalueen.


Lisää Helsinki-aiheisia valokuvia TÄÄLLÄ.



----------------------------------------------------------------------------------

17.8.2013: MODERINISMIA VANHASSA RAUMASSA



Vanha Rauma pääsi Unescon maailmanperintökohteiden listalle vuonna 1991. Se on Pohjoismaiden laajin ja parhaiten säilynyt historiallinen puukaupunkialue. Noin 28 hehtaarin kokoisen alueen katuverkosto ja tonttijako juurtaa osin juurensa keskiajalle. Vanhan Rauman vanhimmat asuintalot ovat 1700-luvulta, mutta joukkoon on rakennettu myös muutama moderni kohde. Näistä tunnetuin on vuonna 1959 valmistunut asuin- ja liikerakennus.





Aikoinaan kaupungin asemakaava salli torin reunalle puisten historiallisen rakennusten joukkoon modernia rakennuskantaa. Turistin silmään pistää ennen kaikkea raatihuoneen läheisyydessä oleva entinen pankkitalo, jonka on suunnitellut Eero Kari. Rakennus on herättänyt - ja tulee herättämään jatkossakin - paljon ristiriitaisia näkemyksiä. Toisaalta se on selkeä poikkeus ympärillä olevaan rakennuskantaan nähden ja näin sen vaikutus visuaaliseen kaupunkikuvaan on negatiivinen. Toisaalta asuin- ja liiketalon valmistumisesta on kulunut jo niin kauan aikaa, että sen voidaan katsoa olevan osa alueen historiallista rakennuskantaa ja sen kerroksellisuutta. Kohde kertoo myös omalta osaltaan Vanhan Rauman suunnittelu- ja rakennussuojeluhistoriasta.



Lisää kuvia Raumalta TÄÄLLÄ.

-------------------------------------------------------------------------------------

4.8.2013: KOUVOLAN KORKEA KESKUSTA



Kouvolan keskusta-alue on eräs tärkeimmistä suomalaisista modernin arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun kohteista. Eräs tunnusomaisimmista Kouvolan piirteistä on sen korkeus.

Kuvassa olevan Itäisen tornitalokolmikon suunnittelivat arkkitehdit Unto Toikkanen ja E. Muoniovaara. Rakennuskokonaisuus valmistui vuosina 1962 - 1963.











Kouvolan keskustan korkeat rakennukset erottavat sen muista suomalaisista keskisuurista kaupungeista. Keskustaa on voitu suunnitella ylöspäin, sillä kaupungin historiallisten rakennusten kerrostuma on ohut. Näin ollen uuden modernin rakennuskannan ei ole täytynyt välttämättä sopeutua vanhaan.








Keskustan massiivisin kohde on entinen Kymen läänin virastotalo, joka tunnettiin myös nimellä Pohjolatalo. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen ja kohde valmistui vuonna 1977.





Lisää kuvia Kouvolan ja Kymeenlaakson alueelta TÄÄLLÄ.


-------------------------------------------------------------------------------------

1.9.2013: VOIKKAA



Voikkaan taajama ei jätä kylmäksi. Rakennuskannasta löytyy ajallisesti mittava kattaus läpi 1900-luvun.






Toisaalta Voikkaalla voi aistia sen surullisen tunnelman, jonka paperitehdastoiminnan lakkauttaminen on jättänyt jälkeensä. Tehdas lopetti toimintansa vuonna 2006. Taajamasta löytyy paljon tyhjiä liiketiloja ja Myytävänä-ilmoituksia kerrostaloasuntojen ikkunoissa.














Taajaman mielenkiintoinen rakennuskanta pistää silti miettimään, voisiko alueesta tulla vielä vetovoimainen paikka. Voikkaalta löytyy modernien rakennusten lisäksi kylämäistä tunnelmaa sekä paljon kauniita ja yksilöllisiä puutaloja.





Lisää kuvia Kouvolan ja Kymeenlaakson alueelta TÄÄLLÄ.


-------------------------------------------------------------------------------------

29.6.2013: HALPAA JA HAUSKAA KAUPUNKITAIDETTA JÄRVENPÄÄSSÄ



Järvenpään kaupunkikuva yllätti iloisesti kesäkuun lopulla. Yleensä melko vaisun ja lattean oloisen kaupungin keskustan rauta-aitaan oli ripustettu kumisaappaita kukka-asetuksineen.






Järvenpään kaltaista huokeaa kaupunkitaidetta soisi näkevän laajemminkin. Varsinkin valjun kaupunkikuvan omaaville kaupungeille tällaiset pienet taideteokset antavat suurta positiivista vaikutusta.



-------------------------------------------------------------------------------------

15.6.2013: IMPRESSIOITA RIIHIMÄEN KESKUSTASTA



Kesäkuun puolivälissä vierailin ensimmäisen kerran elämässäni Riihimäen keskustassa. Mielikuvat olivat etukäteen heikot: kaupunki olisi melko ruma, pikkuinen eikä vanhaa rakennuskantaa olisi juurikaan.

Ensiksikin yllätyin siitä, että kaupungin keskusta oli hyvin kompaktin ja tiiviin kokoinen, vähintään asukaslukunsa (noin 29 000) kokoiselta näyttävä paikka.






Kaupungin tori lienee melko nuori, mutta siinä oli jotakin viehättävyyttä. Sillä ei ollut historiallista rasitusta liian suuriin toriaukioihin ja kaupungissa ollut pieni toritapahtuma sai aikaan tunnelmaa, jossa oli sekoittuneena maalaisuutta ja kaupunkimaisuutta.






Eräs yllätys Riihimäellä oli rakennuskannan kerroksellisuus eli keskustasta löytyi eri ikäisiä rakennuksia. Ennakkoluuloissani kaupungin rakennuskanta oli huomattavasti nähtyä nuorempaa. Ja betonisempaa.

Loppujen lopuksi kaupungin keskustasta voi antaa aurinkoisena kesäpäivänä arvosanan 8+. Eli ihan ok-paikka. Ei huippu, mutta ei huonokaan.



-------------------------------------------------------------------------------------

27.1.2013: SIPOONRANTA





Sipoonrannan asuintaloarkkitehtuuri edustaa omalta osaltaan eturivin Suomessa olevaa alue- ja rakennussuunnittelua.





Alueen värikylläinen - muttei räikeä - arkkitehtuuri toimii myös pilvisessä ja harmaassa talvisäässä.


Lisää Etelä-Suomi -aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.

-------------------------------------------------------------------------------------

16.12.2012: JOHTAVAN SIVISTYSYLIOPISTON WC:n SEINÄT



Helsingin yliopiston Porthanian rakennuksen wc:n seiniltä voi lukea osan koulun oppilasaineksen sivistyksen tasosta.






Porthania-rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Aarne Arvi ja rakennus valmistui Helsingin ydinkeskustaan vuonna 1957. Rakennuksen miesten wc:n seiniltä voi lukea ennen kaikkea vuoden 2012 ajan henkeä. Kuvat on otettu heinäkuussa 2012.














Olisiko wc:n seinille tehtyjä kirjoituksia taltioitava ajan henkeä kuvaavina dokumentteina vai olisiko niitä käsiteltävä enemmän puhtaana roskana?














Lisää Helsinki-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.


-------------------------------------------------------------------------------------


9.12.2012: VERHOILTUJA PUITA LAHDESSA





Monet pitävät Lahden ydinkeskustaa karunoloisena paikkana. Joulun alle pääkatu Aleksanterinkadun lehmuksia oli kuitenkin verhoiltu erilaisin tekstiilein, joka toi kaupunkikuvaan miellyttävää raikkautta.





Verhoillut lehmukset toivat pehmeyttä tiukan kiviseen ja urbaaniin ydinkeskustaan.







Lisää Lahti-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.

-------------------------------------------------------------------------------------

7.6.2011: KAUPUNKILAISTEN KARHUPUISTO



Helsingin Kalliossa sijaitsevassa Karhupuistossa on jo vuodesta 1996 lähtien tehty kaupungin ja kaupungin asukkaiden yhteistyöllä puiston istutus ja hoito.

Työnjako on tapahtunut siten, että Helsingin kaupunki on ostanut istutukset ja tehnyt puistosuunnitelman, ja kaupunkilaiset ovat istuttaneet kasvit ja hoitaneet niitä kesän ajan.





Kuvassa helsinkiläiset istuttamassa kasveja Karhupuiston avajaistapahtumassa kesäkuussa 2011.

Tämä kaupungin ja kaupunkilaisten yhteistoiminta on saanut aikaa poikkeuksetta positiivisia tuloksia: kaupunkilaiset – lähinnä Kallion asukkaat – ovat saaneet tekemistä ja heidän kaupunginosaidentiteettinsä on vahvistunut. Helsingin kaupunki on säästänyt puiston huolehtimiskustannuksissa, lisäksi kaupunki on saanut tyytyväisempiä asukkaita.



Lisää Helsinki-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

7.11.2010 ja 25.5.2011: ESPOON KAUPPAKESKUKSET



Eniten rahaa kauppakeskusten viihtyisyyteen on laitettu Espoossa. Erot ovat huomattavat jopa pääkaupungin sisällä, sillä esimerkiksi Itäkeskus Helsingissä tai Jumbo Vantaalla eivät yllä laadukkuudessa Espoon vastaavien keskusten tasolle.

Yläkuvassa Matinkylän kauppakeskus Isoa Omenaa (25.5.2010), joka on suunniteltu hyvin pitkälti katetuksi kävelykaduksi. Alakuvassa Leppävaarassa sijaitseva kauppakeskus Sello (7.11.2010), joka on pyrkinyt brändäämään itseään mm. luontoystävällisenä kauppapaikkana.









Lisää Espoo-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

5.5.2010: TAMPERE-TALO



Tampere-talo valmistui vuonna 1990, ja se on Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus.

Tampere-talon arkkitehtuuri on levotonta ja rönsyilevää. Kaakelijulkisivut tekevät siitä halvanloisen rakennuksen.





Tampere-talon ovat suunnitelleet Sakari Aartelo ja Esa Piironen. Heidän kynänjäljistään on tullut rakennukset häiritsevät muodot, joita on yksinkertaisesta liikaa. Harmonian tunne on kaukana katsellessa tätä Tampereen yhtä kalleimmin toteutuneesta julkisesta rakennuksesta.

Lisää Tampere-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.

-------------------------------------------------------------------------------------

13.5.2011: LAPPEENRANNAN TORI



Lappeenrannan torilla on outo tunnelma. Noin 72 000 asukkaan ja vuonna 1649 perustetun kaupungin eräs keskeisimmistä tiloista on vähintään vaatimattoman oloinen paikka, ellei peräti ruma.



Torin reunustojen rakennuskanta on arkkitehtonisesti vaatimatonta ja kaupunkikuvallisesti rikkonaista.





Torin esiintymislavaan tiivistyy oikeastaan kaikki olennainen Lappeenrannan torista.


Lisää Lappeenranta-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.

-------------------------------------------------------------------------------------

7.11.2010: ESPOON TORNITALOT



Espoo on alkanut tiivistää lukuisia liikekeskustojaan ja nostamaan niiden profiilia mm. tornitalorakentamisella. Konsepti toimii kaupunkikuvallisesti, sillä Espoo on rakennetulta ympäristöltään melko lattea ja paikka paikoin tylsähkö.



Lisää Espoo-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

9.9.2010: JOENSUUN ORTODOKSISET KIRKOT



Joensuussa on Suomen oloissa harvinainen ortodoksisten kirkkojen keskittymä. Ruutukaavan pohjoisosassa on lähekkäin kaksikin kirkkoa. Puukirkko vuodelta 1888 sijaitee Kirkkokadun päässä. Toinen kirkkorakennus on sen sijan selvästi nuorempi.

Arkkitehti Antero Turkin suunnittelema ortodoksinen seminaarikirkko valmistui vuonna 1993. Suunnittelija on ottanut vaikutteita bysanttilaisesta kirkkokarkkitehtuurista.





Lisää Joensuu-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.

-------------------------------------------------------------------------------------

5.9.2010: SAVOLAINEN IDENTITEETTI RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ



Kuvassa Kuopion torin erään kioskin menu. Tarjontalistassa on käytetty estottomasti hyväksi savon murretta, minkä näen pelkästään hyvänä ja terveellisenä asiana. Myös muissa kaupungin liikkeissä on huomattavissa murteen ja savolaisen huumorin hyväksikäyttöä.

Paikalliset erikoisuudet, tavat, sanonnat, murteet ja ympäristön piirteet tuovat hienoa vaihtelua Suomen melko tasaiseen maantieteelliseen ja henkiseen ympäristöön.





Lisää Kuopio-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

5.9.2010: KUOPION TORIN RAKENNUKSET



Museoviraston laatimassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) listauksessa Kuopion tori - mualiman napa - on ainoa Suomen torialue, joka on päässyt tälle merkittävälle listalle. Museovirasto toteaa, että ”kuuluisa Kuopion tori eli kauppatori on säilyttänyt keskeisen asemansa kaupunkirakenteessa, vaikka uudisrakentaminen sen varsilla on muuttanut torin ilmettä. Julkinen rakennuskanta edustaa hyvin torin keskeistä asemaa kaupungin talous-, liikenne- ja hallintokeskustana 1800- ja 1900-luvulla.”



Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -listauksessa Kuopion torilta mainitaan muutamia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuoliskon rakennuksia, mutta ei lainkaan uudempaa rakennuskantaa.
Kaupunkikuvallisesti uusi ja vanha rakennuskanta ovat Kuopion torilla hyvin ristiriitaisessa suhteessa keskenään.



Uudisrakentamisesta ehkä surullisin esimerkki on kuvassa näkyvä Anttilan rakennus, joka ristittiin heti valmistuttuaan Finnjetiksi. Sen on suunnitellut arkkitehti Toivo Korhonen, ja rakennus valmistui vuonna 1977.



Lisää Kuopio-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

21.8.2010: LÄHES IDYLLINEN PORIN REPOSAARI



Porissa sijaitseva Reposaaren vanha kalastajakylä muodostaa lähes täydellisen pienen puisen kyläidyllin. Siis lähes, sillä 1970-luvulla Osuuspankki on päättänyt rakentaa laatikkonsa puurakennusten keskelle, jolloin koko Reposaaren alue on menettänyt suuren osan idyllisyydestään.

Toisaalta Osuuspankin konttorirakennus kertoo omalta osaltaan 1970-luvun vanhan rakennetun ympäristön arvostuksesta. Pitäisiköhön pankki jopa suojella?



Lisää Pori-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

13.8.2010: PIETARSAAREN KÄVELYKATU



Pietarsaaren kävelykatu on yksi Suomen hienoimmista. Kaupungin kävelykadun visuaalinen ilme on Suomen kävelykeskustoista kaikkein mannereurooppalaisin.




Ottaen huomioon kaupungin väkimäärän – vajaa 20 000 asukasta – kävelykatu on poikkeuksellisen laadukas, johon eivät ole yltäneet monet huomattavasti suuremmatkaan suomalaiset kaupungit.



Lisää Pietarsaari-aiheisia valokuvia TÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

12.8.2010: REWELL CENTER VAASAN KESKUSTASSA



Vuonna 1963 Vaasan ydinkeskustaan valmistui kortttelin kokoinen kaupungin "oman pojan" Viljo Revellin suunnittelma liike- ja asuinkompleksi. Vuonna 1990 rakennus nimettiin Rewell Centeriksi.

Suhtautumiseni Rewell Centeriin on ristiriitainen. Kaupunkikuvallisesti se ei sovi lainkaan ympäröiviin rakennuksiin, eikä 1960-luvun arkkitehtuuri kuulu muutenkaan suosikkeihini tylsine nauhaikkoinoineen ja tasakattoineen. Mutta silti: jostain syystä Vaasassa vieraillessani rakennuskokonaisuus ei tunnu häiritsevän. Ehkä se antaa kuitenkin omalla jämäkällä massiivisuudellaan jotain yhtenäistä kaupunkikuvaan, siitäkin huolimatta, että Vaasan ruutukaava-alue ei kuulu kaupunkikuvallisesti kaikkein rikkonaisimpien suomalaisten kaupunkien joukkoon.



Lisää Vaasa-aiheisia valokuvia TÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

11.8.2010: SEINÄJOEN TORI



Seinäjoen tori on kolkko paikka. Siellä on toki tunnelmaa, mutta sen tunnelma on kliininen. Sitä rosoisuutta ja torimaisuutta, mitä Suomen perinteisissä kauppatorikaupungeissa, kuten Kuopiossa, Porissa, Joensuussa, Turussa jne. on, ei Seinäjoelta löydä.



Kaupunkikuvallisesti Seinäjoen tori on yksioikoinen ja siitä huokuu 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun nousukasmaisuus. Edellä mainitut johtuvat siitä, että se on yhden pienen aikakauden tuote. Rakennusten ajallista kerroksellisuutta ei käytännössä ole.



Seinäjoen torin parhaan tilat löytyvät aivan sen reunamilta. Niitä ovat kukkaistutukset sekä luonnonkivirakenteet.


Lisää Seinäjoki-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.

-------------------------------------------------------------------------------------

18.7.2010: ONNISTUNUTTA KAUPUNKIMAISEMOINTIA



Helsingin Vuosaaresta löytyy eräs Suomen parhaiten onnistunut maisemansuunnittelu- ja toteutushanke kaupunkioloissa. Lähiömäisen alueen keskelle on luotu eräänlainen vihreä joki, jota reunustavat mielenkiintoiset kivikot. "Joen" yli kulkee jopa silta.



Lisää Helsinki-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

10.7.2010: HOTELLI ILVES TAMPEREELLA



Tampereen keskustaan valmistui vuonna 1986 kaupungin toinen maamerkki Näsinneulan seuraksi. Tämän 18-kerroksisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Maunu Kitinen.

Mutta onko Ilves-hotelli Tampereen kaupunkikuvan kaunistus vai kauhistus? Tätä tornitaloa katsellessa tähän kysymykseen ei meinaa saada vastausta, sillä rakennus on kuitenkin jollakin tavalla neutraali. Se vain olla jököttää Tammerkosken varrella saamatta aikaan mitään tunneväristyksiä. Ehkä rakennus saisi kunnioittavampaa sävyä, jos sen muotokieli olisi jämäkämpi. Ilves-hotelli on ehtaa 1980-luvun arkkitehtuuria, ja kuten monessa muussakin edellä mainitun vuosikymmenen rakennuksessa, myös Ilveksessä reunoja on pyöristelty, mikä antaa kohteesta jossakin määräin löysän ilmeen. Rakennuksen alaosa on sovitettu kohtalaisen mallikkaasti vanhaan tiiliseen teollisuusrakennusmassaan, mutta torniosa on muusta kaupunkirakenteesta lievästi irrallinen.
Arvosanani Ilvekselle on 8-.



Lisää Tampere-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.

-------------------------------------------------------------------------------------

7.7.2010: HELSINGIN KESKUSKADUN LAATOITTAMINEN



Helsingin keskustaan rakennettiin vuonna 2010 kävelykatua, joka päällystettiin luonnonkivillä. Keskuskadun kivilaatoitus on toistaiseksi poikkeuksellinen Suomen oloissa kahdesta syystä, ja ne molemmat liittyvät pääasiassa taloudellisiin seikkoihin.

1. Vain harvoissa paikoissa Suomessa voidaan päällystää katuja kalliilla luonnonkivillä. Kymmenen senttiä paksut graniittilaatat eivät ole halpoja päällysteitä.

2. Keskuskadun graniittilaattojen kuviointi on harvinainen, joka perustuu matemaatikko Sir Roger Penrosen kuviomalliin. Perusajatus on siinä, että kuviot eivät toistu koskaan samana. Helsingissä kuviot toteutettiin arkkitehtitoimisto APRT.

Laatat kuvioineen ovat hienoja. Valitettavasti vain Helsingin kaupunki on kyllin varakas Suomen olosuhteissa suunnittelemaan ja toteuttamaan näin viihtyisää kaupunkiympäristöä.



Lisää Helsinki-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

29.6.2010: KOTKAN KAUPUNGINTALO



Kotkan kaupungin keskustan eräs mielenkiintoisimmista ja huomiota herättävimmistä rakennuksista on Erkki Huttusen suunnittelema kaupungintalo (1934). Rakennus on kauppatorilla todella hallitseva, mutta ei häiritsevässä määrin. Vaikka kaupungintalo antaakin miellyttävän vaikutelman, tulee sitä katsellessa mieleen vääjäämättä myös neuvostoarkkitehtuuri, vaikka sen vaikutuksia ei Suomessa 1930-luvulla tunnettukaan. Katselemisen arvoinen rakennus!



Lisää Kotka-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.

-------------------------------------------------------------------------------------

29.6.2010: KOTKAN PUISTOT



Kotkan keskusta-alueen puistot ovat nähtävyys jo sinänsä. Ne ovat kunnostettu visuaalisesti erinomaiseen asuun. Laatutyön jäljen voi haistaa!

Satunnainen matkaaja jäi kaipaamaan Kotkan puistoista tiettyä toiminnallisuutta. Vierailtuani kaupungissa aurinkoisena kesäpäivänä, olivat hienot puistot lähes tyhjillään ihmisistä.





Lisää Kotka-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.

-------------------------------------------------------------------------------------

21.6.2010: UUDENLAISTA PIENTALOASUMISTA SUOMESSA



Helsingin Malminkartanossa sijaitsee mielenkiintoinen Vuorenjuuren asuinalue, jonne on suunniteltu ja rakennettu uudenlaisia suomalaisia pientaloja. Alueen rakennuttajana on toiminut Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ja suunnittelijana arkkitehti Gred Strahlendorf.

Kuvassa näkyvän kadunpätkän rivitalo on suunniteltu hyvin vaihtelevasti, jopa julkisivumateriaalit ovat eri asunnoissa erilaiset. Silti kokonaisuus on yhtenäisen oloinen ja silmää miellyttävä. Vaikutteet on saatu Euroopasta.
Joka tapauksessa Helsinki on kyllin varakasta aluetta Suomessa tämänlaisiin kokeiluihin. Muualla Suomessa taaplataan vähän jäljessä pääkaupunkiseutua.



Lisää Helsinki-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

16.6.2010: PASILAN RAUTATIEASEMA HELSINGISSÄ



Suomen rautatieliikenteen eräästä tärkeästä liikennepysäkistä, Pasilan rautatieasemasta, on suunniteltu eräs lajinsa vastenmielisimmistä rakennuksista Suomessa. Asema on valmistunut vuonna 1990, ja siinä näkyy ajan arkkitehtuurin synnit: rönsyilevät ja levottomat muodot sekä liian moninaiset julkisivumateriaalit. Rakennus näyttää laatoitettuine pintoineen halvalta ja likaiselta. Sisäpuolelta rakennus on huomattavasti esteettisempi kuin visuaalinen ulkoasu. Sinänsä Pasilan asema sopii erinomaisesti ympäristöönsä eli Itä-Pasilan toimistokolossien naapurustoon.



Lisää Helsinki-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

12.6.2010: TAMPEREEN KESKUSTAN ELEMENTTIJULKISIVUT



Tampereen ydinkeskustan tuntumassa on rakennusten julkisivuissa paljon betonielementtipintaa, joka määrällisesti on suurempi kuin esimerkiksi Helsingistä tai Turusta. Kuva kesäkuulta 2010.



Lisää Tampere-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.

-------------------------------------------------------------------------------------

5.6.2010: JOENSUUN RANTARAKENTAMISTA



Joensuun keskustan tuntumaan Pielisjoen itärannalle on alettu rakentamaan Aittarannan aluetta, ja myöhemmin joen varteen valmistuu 3 000 – 4 000 asukkaan Penttilänrannan kaupunginosa.

Joensuun on joutunut opettelemaan modernia ja houkuttelevaa rantarakentamista. Kuvan kaksikerroksisten pienkerrostalojen (Asunto Oy Joensuun Lumo) päädyt ovat suunnattu joelle päin, jolloin suurimman osan asuntojen ikkunoista ei ole vesistönäkymää. Nämä vuonna 2007 valmistuneet talot ovat sijoitettu kaupungin parhaille uudisrakennuspaikoille aivan kaupungin liikekeskustan tuntumaan.

Kaksikerroksisten rakennusten takana sijaitsee Asunto Oy Joensuun Marleena (2008), joka on suunniteltu jo hieman paremmin asukkaiden vesistönäkymiä ajatellen. Muuten rakennus on suomalaista perusarkkitehtuuria, jota tapaa joka puolella maata.



Lisää Joensuu-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.

-------------------------------------------------------------------------------------

2.5.2010: MIELLYTTÄVÄ POIKKEAMA TURUN RUUTUKAAVAN KORTTELIN SISÄPIHALLA



Turun keskustan tuntumassa korttelin sisäpihalle on jätetty ihastuttava pieni puutalo, joka antaa miellyttävän kontrastin ympäröivälle kiviselle rakennuskannalle. Kuva otettu toukokuussa 2010.



Lisää Turku-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

2.5.2010: TURKU – VANHA HANSAKAUPUNKI ?



Turun liike-elämä on lanseerannut useassa tapauksessa Hansa-termiä. Olen myös kohdannut turkulaisia, jotka uskovat tosissaan, että Turku on ollut joskus Hansakaupunki. Tosiasia kuitenkin on, että Turku oli yhtä paljon Hansakaupunki kuin vaikka Iisalmi. Hansa ei vaivautunut perustamaan edes konttoriaan tuolloin melko syrjäiseen Itämeren kaupunkiin. Mutta 2000-luvulla Turussa Hansa näköjään elää ja voi hyvin.



Lisää Turku-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

2.5.2010: TURUN KAUPUNKIKUVAN RIKKONAISUUS



Eräs merkittävä syy ennen kaikkea Turun kaupunkikuvan rikkonaisuuden kehittymiseen oli 1950- ja 1960-luvuilla se, että ruutukaavalla olevia katuja levennettiin tonttimaiden kustannuksella sieltä täältä, yleensä täysin epäjohdonmukaisesti. Nämä toimenpiteet suoritettiin kasvavan autopaikoituksen tarpeella, mutta ne jättivät samalla käytännössä loputtoman vahingon turkulaiseen kaupunkikuvaan. Vastaavia ilmiöitä voi nähdä muissakin suomalaisissa keskisuurissa kaupungeissa, mutta Turussa nämä toimet olivat kaikkein suurimittakaavaisimmat.



Turun repaleista kaupunkikuvaa pahimmillaan. Vaikka Turussa onkin vanhaa rakennuskantaa Suomen mittapuun mukaan yllin kyllin, on se useimmiten jäänyt uudemman rakennuskannan puristuksiin.



Lisää Turku-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.




-------------------------------------------------------------------------------------

7.9.2009: VANTAAN KARTANONKOSKI



Vantaan Kartanonkosken asuinalue on rakennettu pääosin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. On hienoa, että myös Suomessa on uskallettu kokeilla nk. uusvanhaa arkkitehtuuria. Olisi kuitenkin matalamielistä ja tylsää, jos Kartanonkosken tyylinen arkkitehtuuri tulisi vallitsevaksi suuntaukseksi Suomessa.

Toivottavasti jatkossakin Suomessa uskalletaan kokeilla uusia suuntauksia, vaikkakin ne ottaisivat inspiraationsa vanhoista arkkitehtuurin tyylisuutauksista.



Lisää Vantaa-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

23.8.2009 ja 29.7.2010: ORTODOKSISET PUUKIRKOT



Nykyinen Polvijärven ortodoksinen kirkko valmistui vuonna 1914. Sen edeltäjä paloi vuonna 1909.





Polvijärvellä sijaitsee ehkä kaunein puinen ortodoksikirkko koko Suomessa. Muita puisia kirkkorakennuksia on Liperissä Viinijärven kylässä, Joensuussa ja Ilomantsissa, josta yläpuolella oleva kuva. Ilomantsin ortodoksinen kirkko on valmistunut vuonna 1892.



Lisää Itä-Suomi -aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

1.8.2009: TÄYDENNYSRAKENTAMISTA YLÖSPÄIN



Upeasti ja luovasti toteutettua täydennysrakentamista edustaa asuin- ja liikekerrostalo Helsingin Alppiharjun kaupunginosassa, Aleksis Kiven Kadulla. Rakentamisessa ensimmäinen kerros on kunnostettu ja jätetty muistoksi vanhasta rakennuksesta, kun taas sitä ylempänä olevat kerrokset ovat uusia, mutta sopeutettu upeasti vanhaan rakennusmassaan.

Ei voi mitään: Helsinki kulkee suomalaisen nykyarkkitehtuurin kärjessä, myös vanhan rakennuskannan ja –massan sopeuttamisessa uuteen.



Lisää Helsinki-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

3.3.2009: SUOMEN RUMIN KAUPPAHALLI JYVÄSKYLÄSSÄ



Kuvassa oleva Jyväskylän kauppahallin historia kauppahallina kesti vain parikymmentä vuotta. Se avattiin vuonna 1988 ja hallitoiminta lopetettiin 2008.

Jyväskylä saa mielestäni kunnian omata Suomen rumimman kauppahallirakennuksen. Rakennuksen muoto on vielä jossakin määrin vanhojen perinteisten kauppahallien oloinen, mutta julkisivumateriaaleina käytetyt keraamiset laatat ovat tälle perinteelle vieraita. Ja ovat vieraita ylipäätään 2000-luvun suomalaiselle arkkitehtuurille, nehän olivat lähinnä rakennussuunnittelussa 1970- ja 1980-lukujen outo sivutuote.

Jyväskylän kauppahalli olisi jossakin mielessä säilyttämisen arvoinen asia: se edustaa surkuhupaista Jyväskylän kauppahalliaikaa vastenmielisine rakennuksineen. Toisaalta kaupunkikuvalliset syyt poistanevat tämän erään 1980-luvun suunnittelun kukkasen jossakin vaiheessa olemaan vain arkistojen valokuvissa ja piirustuksissa.



Lisää Jyväskylä-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.
-------------------------------------------------------------------------------------

26.7.2009: SANEERATTU 1960-LUVUN KERROSTALO



Suomen suurimmissa kaupungeissa huomaa siellä täällä, että 1960-luvulla valmistuneita asuin- ja liikerakennuksia ollaan päivittämässä 2000-luvun asuun. Tällöin edellä mainitun vuosikymmenen arkkitehtuurin yksityiskohdat häviävät kaupunkikuvasta.

Mutta onko tämä ongelma? Kaupunkikuvallisesti saneeraukset parantavat kaupunkien visuaalista ilmettä (ja nostavat kiinteistöjen arvoa), mutta rakennushistoriallisesti ajateltuna kehnohkon 1960-luvun suunnittelusta hävitetään paljon pois. On kyllä huomioitava, että rakennustutkijat ovat jo havahtuneet ongelmaan, ja asiasta käydään keskustelua. 1960-luvun rakennuskantaa onkin jo tullut suojelun piiriin, tunnetuimpana esimerkkinä lienee Helsingin Pihlajamäki, jonka 1960-luvun osat suojeltiin asemakaavalla vuonna 2007.



Lisää Turku-aiheisia valokuviaTÄÄLLÄ.